Brasilian talous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brasilian talous
São Paulon pilvenpiirtäjiä Pinheiros-joen rantakadulla.
São Paulon pilvenpiirtäjiä Pinheiros-joen rantakadulla.
Tilastot
BKT 2,284 bilj. $ (PPP, 2011)[1]
2,518 bilj. $ (2011)[1]
- per asukas 11 600 $ (PPP, 2011)[1]
- kasvu 2,8 % (2011)[1]
- toimialoittain maatalous 5,8 %
teollisuus 26,9 %
palvelut 67,3 % (2011)[1]
Inflaatio 6,9 % (2011)[1]
Gini-kerroin 53,9 (2009)[1]
Työvoima 104,3 milj. (2011)[1]
- toimialoittain maatalous 20 %
teollisuus 14 %
palvelut 66 % (2011)[1]
Työttömyys 6,1 % (2011)[1]
Merkittävimmät
teollisuusalat		 tekstiilit, kengät, kemikaalit,
sementti, puutavara, rautamalmi,
tina, teräs, lentokoneet,
moottoriajoneuvot ja -osat,
muut koneet ja laitteet[1]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 250,8 mrd. $ (2011)[1]
Vientituotteet kuljetuskalusto, rautamalmi,
soijapavut, jalkineet, kahvi, autot
Merkittävimmät
vientimaat		 Kiina 15,2 %, Yhdysvallat 9,6 %,
Argentiina 9,2 %, Alankomaat 5,1 %,
Saksa 4 % (2010)[1]
Tuonti 219,6 mrd. $ (2011)[1]
Tuontituotteet koneet, elektroninen- ja kuljetuskalusto,
kemikaalituotteet, öljy,
auton osat, elektroniikka[1]
Merkittävimmät
tuontimaat		 Yhdysvallat 15 %, Kiina 14,1 %,
Argentiina 7,9 %, Saksa 6,9 %,
Etelä-Korea 4,6 % (2010)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka 54,4 % BKT:sta (2011)[1]
Budjetin tulot 1,005 bilj. $ (2011)[1]
Budjetin menot 930,9 bilj. $ (2011)[1]
Alijäämä 2,9 % BKT:sta (2011)[1]

Brasilian talous on Etelä-Amerikan suurin ja koko maailman kahdeksanneksi suurin.[1] Brasilia on yksi Etelä-Amerikan teollistuneimmista valtioista. Sen teollisuuden keskuspaikkoja ovat São Paulon, Minas Geraisin ja Rio de Janeiron osavaltiot.[2] Brasilia lasketaan yhdeksi BRIC-maista yhdessä Venäjän, Intian ja Kiinan kanssa.[3]

Brasilialla on paljon raaka-ainevaroja, mutta niiden hyödyntäminen on ollut vaikeaa suurien etäisyyksien, ja pääomien ja liikenneyhteyksien puutteen takia. Brasiliassa on maailman suurimmat rautamalmiesiintymät ja maassa on myös mangaania, tinaa, kuparia, bauksiittia, fosfaatteja, kivihiiltä ja maaöljyä.[2] Brasilian hallitus valvoo useita teollisuudenaloja, mutta suuri osa rahoituksesta tulee ulkomailta. Maa taisteleekin ulkomaanvelkansa ja valtavan inflaation kanssa, joiden johdosta maassa on suuri ero rikkaiden ja köyhien välillä.[4]

Maatalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brasilia kasvattaa riittävästi ruokaa itselleen ja ruokaa menee myös vientiin. Tärkeimpiä vientiin meneviä kasveja ovat soijapavut, sokeriruoko ja kahvi. Osa sokeriruo’on tuotannosta menee autojen polttoaineeksi, Brasilia on edelläkävijä biopolttoaineissa. Kotimaan tarveviljalajeista tärkeimmät ovat maissi, riisi ja vehnä. Brasilian kaupallisesta puutavarasta, josta valmistetaan sellua ja paperia, suurin osa saadaan eukalyptus- ja mäntyplantaaseilta maan etelä- ja kaakkoisosista. Brasiliassa kalastetaan lähinnä Amazonin altaan makean veden kaloja ja hallituksen patoaltaista koillisessa. Pääosa maan merikalastussatamista on etelässä, mutta koillisrannikollakin kalastetaan hummereita ja katkoja vientiin.[5]

Brasilia on yksi maailman suurimmista lihantuottajista ja maailman suurin siipikarjan- ja naudanlihan viejä. Selvityksien mukaan epäkohtia lihantuotannossa ovat sekä työntekijöiden työolot ja työperäiset sairaudet että ympäristöongelmat.[6] Karjankasvatus ja soijanviljely rehuteollisuuden tarpeisiin ovat johtaneet suurin sademetsien hakkuisiin kun sademetsiä muutetaan viljely- ja laidunmaaksi. 2017 paljastui suuri lahjusskandaali, joka liittyi pilaantuneen lihan maastaviemiseen. Brasilian maatalousministeriö on huolissaan, että jotkin maat saattavat estää brasilialaisen lihan tuonnin.[7]

Talous numeroina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rekisteröityjen yritysten määrä: 4 679 825 (2001)
  • Ulkomainen valtionvelka: 51,8 % BKT:stä (2004), laskussa ensimmäisen kerran viiteen vuoteen
  • Keskuspankin ohjauskorko: 11 % (joulukuu 2011)[1]

Infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brasilian sähköntarpeesta 84 % tyydytetään vesivoimalla.[8] Vesivoimalaitoksia on eniten tiheään asutetuissa etelä- ja koillisosissa. Maassa on kaksi ydinvoimalaa, Rio de Janeiron lähellä Angrassa. Kolmatta voimalaa rakennetaan.[9]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Maanteitä: 1 751 868 km. josta 96 353 km päällystettyä (2010)[1]
  • Rautateitä: 28 538 km (2010)[1]
  • Laivaväyliä: 50 000 km (2010)[1]
  • Lentokenttiä: 4,072, joista 726:llä päällystetty kiitotie (2010)[1]
  • Helikopterikenttiä: 13 (2010)[1]

Tietoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Puhelinyhteyksiä: 42,141 miljoonaa (2010)[1]
  • Matkapuhelimia: 202,944 miljoonaa (2010)[1]
  • Radioita: 71 miljoonaa (1997)
  • Televisioita: 36,5 miljoonaa (1997)
  • Internetliittymiä: 23,79 miljoonaa (2011)[1]
  • Internetin käyttäjiä: 75,982 miljoonaa (2009)[1]
  • Internetyhteyksien tarjoajia: 50 (2000)
  • Henkilökohtaisia tietokoneita: 19,3 miljoonaa (2004)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae Brasilia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ a b Maailma jossa elämme 1 (1990) s. 92
  3. ↑ Another BRIC in the wall The Ecomonist. 21.4.2008. Viitattu 18.3.2012.
  4. ↑ Maailma tänään: Etelä-Amerikka (1997) s. 24
  5. ↑ Maailma tänään: Etelä-Amerikka (1997) s. 25
  6. ↑ Brasilialaisen lihan kääntöpuoli - vastuullisuus henkilöstöravintoloiden, kaupan alan ja lihayritysten ostoissa. (PDF) 3.5.2011. Finnwatch ry.
  7. ↑ Brasilian suuria lihantuottajia epäillään mädän lihan viennistä Yle, 2017
  8. ↑ Brazil – Electricity EIA. Viitattu 9.3.2009. (englanniksi)
  9. ↑ Maailma tänään: Etelä-Amerikka (1997) s. 26

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Brasilian_talous&oldid=21288172”